Aggregator

Nuorisorikostutkinta uudessa muodossa aloittaa toimintansa 17.2.2025. Toimintoon on nimetty neljä rikostutkijaa, joista kaksi sijoittuvat Jyväskylään ja kaksi Tampereelle.

Nuorisorikostutkintatoiminnon pääasiallisena tehtävänä on tutkia koko Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella 15-20 -vuotiaiden epäiltyjen tekemiä vaativia ja reaaliaikaisia rikostutkintakokonaisuuksia rikoslajineutraalisti, pois lukien seksuaalirikokset. 

-Toiminnon tavoitteena on pyrkiä reagoimaan mahdollisimman nopealla tavalla nuorten katu- ja muuhun vakavaan rikollisuuteen, paljastaa, selvittää ja saattaa niitä syyteharkintaan. Nopealla reagoinnilla pyritään ennalta estämään nuorten tulevia rikoksia ja saada rikoksilla ja väkivallalla oireilevia nuoria oikean avun piiriin, toteaa rikosylikomisario Jari Kinnunen.

Nuorisorikostutkijat toimivat tiiviissä yhteistyössä muun muassa ankkuritoiminnan, katujengiyhdyshenkilöiden, ennalta estävän toiminnan ja rikostiedustelun kanssa.

Tampereella nuorisorikostutkintatoiminto on sijoitettu Tampereen omaisuusrikostutkintaryhmä 1:n alle. Toiminnon tutkinnanjohtajana toimii rikoskomisario Lassi Suoranta.

Jyväskylässä nuorisorikostutkintatoiminto on sijoitettu Keski-Suomen tutkintatoiminnon alle. Toiminnon tutkinnanjohtajana toimii rikoskomisario Eeva-Maria Tahvanainen.

]]>

Hämeenlinnan keskustan itäosissa on syksyn 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana tapahtunut useita tulipaloja, joille ei ole löytynyt luonnollista syttymissyytä. Poliisi on saanut selvitettyä paloista kahdeksan.

Hämeen poliisi on saanut esitutkinnassa selvitettyä Hämeenlinnan keskustan itäosissa tahallaan sytytetyistä tulipaloista kahdeksan. Selvitetyt tulipalot ovat tapahtuneet 17.8.2024–31.1.2025 välisenä aikana. Tulipaloja on tutkittu rikosnimikkeillä vahingonteko, törkeä vahingonteko, tuhotyö ja törkeä tuhotyö. Tässä vaiheessa poliisi ei pysty lausumaan tekojen taloudellisten vahinkojen suuruudesta mitään.

Esitutkinnassa selvisi, että tulipalot on sytyttänyt kaksi alle 15-vuotiasta henkilöä. Mitään varsinaista motiivia palojen sytyttämiselle ei ole tullut esiin. Motiivina on mahdollisesti ollut viranomaistoiminnan näkeminen palopaikoilla.

Muiden selvittämättömien tulipalojen osalta Hämeen poliisi jatkaa esitutkintaa.

Hämeen poliisi kiittää kaikkia, jotka ovat lähettäneet poliisille vihjeitä näihin tapahtumiin liittyen.

]]>

Näpistys ja liikennerikoksia

Torstaina aamupäivällä Oulun keskustassa tavaratalossa kaksi naista yritti anastaa tuotteita rikkomalla pakkauksia ja irroittamalla hälyttimiä tuotteista. Vartijat keskeyttivät varkaiden toimet ja henkilöt otettiin kiinni poliisin toimesta epäiltynä varkauden yritykseen.

Iltapäivällä Oulussa poliisi suoritti liikennevalvontaa Välivainiolla. Poliisipartion kiinnitti huomion vastaan ajavaan ajoeneuvoon, joka holtittomasti ajautui kohti vastaantulevien kaistaa. Kuljettaja ajoi liikenteenjakajan päältä ja vastaantuleva liikenne joutui väistämään autoa. Auto saatiin pysäytettyä poliispartion toimesta.

Ajoneuvon kuljettajalle puhalsi seulonta-alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävän lukeman. Lisäksi kuljettajalla ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta.

Poliisi epäilee miestä törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

]]>

Poliisit ovat ensi viikolla tehostetusti läsnä verkossa ja keskustelemassa nuorten kanssa 17. - 23.2.2025.

Valtakunnallisen valvontaviikon tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta verkkorikollisuuden ilmiöistä, ehkäistä nuorten joutumista rikollisiin verkostoihin ja käydä keskustelua ilmiöiden vaikutuksista nuorten elämään. 
Poliisiyksiköiden sosiaalisessa mediassa työskentelevät poliisit eri puolilta Suomea osallistuvat valvontaan ja ovat nuorten tavoitettavissa pitkin viikkoa.

− Nuoret viettävät paljon aikaa verkossa ja siksi poliisinkin on hyvä olla läsnä verkkomaailmassa. Olemme etsineet uusia keinoja nuorten tavoittamiseksi, joista yhtenä esimerkkinä on Pelipoliisitoiminta. Pelipoliisit ovat mukana Assembly-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa ja tuottavat sisältöä paikan päältä kanavissaan muun muassa Twitch-striimit torstaina ja lauantaina klo 18 - 21, kertoo poliisitarkastaja Miia Lehtinen Poliisihallituksesta. 

Nuorisorikollisuuden torjunta on poliisin keskeinen tavoite vuonna 2025

Nuorisorikollisuuden ennalta estäminen ja vähentäminen ovat tärkeimpiä poliisin tehtäviä. 

 – Poliisi on miettinyt laaja-alaisesti nuorisorikollisuuden torjuntaa ja toimenpiteiden kohdentamista. Entistä tehokkaampi rikostutkinta, rikoskierteen katkaisemiseen tähtäävät toimenpiteet, avun ja tuen piiriin ohjaaminen sekä viranomaisten välinen sujuva yhteistyö ovat esimerkkejä tunnistetuista keinoista, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kertoo. 

Nuorten rikollisuus on edelleen kasvussa vakavien rikosten osalta valtakunnallisesti, erityisesti alle 15-
vuotiaiden osalta. Nuorten väkivalta tapahtuu tyypillisesti ryhmissä ja tyypillisiä nuorisorikoksia ovat ryöstöt ja vahingonteot, joissa samat nuoret voivat olla sekä tekijöitä että uhreja. Rikosten tekeminen kasaantuu pienelle porukalle, joista osa syyllistyy vakaviin rikoksiin jo hyvin nuorina. 

Nuoret hakevat kunnioitusta rikollisin keinoin 

Nuoret kuvaavat väkivallan tekoja ja julkaisevat niitä sosiaaliseen mediaa. Tällä nuoret hakevat kunnioitusta toisilta nuorilta, mikä on erittäin huolestuttava ilmiö. Rikollista elämäntapaa ihannoidaan eikä välttämättä ymmärretä tekojen vakavuutta. Tästä rikollisen elämäntavan ihannoinnista käytetään myös nimeä roadman-kulttuuri. Roadman-tyyli voi olla pelkästään pukeutumistyyli eikä pukeutumista pidä sekoittaa rikoksiin. On eri asia, jos pukeutumistyyliä noudattava nuori tekee myös rikoksia. Poliisin kokemuksen mukaan roadman-kulttuuri on ollut usein esiaste ennen kuin nuori on liittynyt katujengiin.

Nuoret, joilla on haasteita elämänsä hallinnassa, päihteiden käytössä ja koulunkäynnissä, ovat usein alttiita epäasialliselle vaikuttamiselle myös verkossa. Tämän ilmiön tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää. Verkossa tulisi olla enemmän turvallisia aikuisia ja myös vanhempien tietoisia riskeistä, jotta he pystyvät tukemaan nuoria. 

Vinkkejä nuorille riskien tunnistamiseen

Valvontaviikon aikana poliisit jakavat nuorille vinkkejä verkkomaailman riskien tunnistamiseen ja rikoksilta suojautumiseen. Pelipoliisien ja muiden somessa toimivien poliisien kanavissa keskustellaan muun muassa verkkohuijauksista, roadman-kulttuurista ja nuorten kokemista rikoksista.
 

]]>

Kaikkiaan Pohjanmaan poliisilaitos tarkasti valtakunnallisessa 48 h valvonnassa 142 raskasta ajoneuvoa. Valvontaan käytettiin yhteensä 353 tuntia. Valvontaiskuja järjestettiin alueella kolmena päivänä, 3. - 5.2.2025.

Seuraamuksia poliisi määräsi yhteensä 59 kuljettajalle. Yleisimmät poliisin havaitsemat puutteet liittyivät ajo- ja lepoaikoihin. Neljä kuljettajaa sai sakon ajo- ja lepoaikarikkomuksesta. 

Ajo- ja lepoaikoihin liittyvien rikkomusten lisäksi poliisi havaitsi valvonnassa laiminlyöntejä erityisesti ajoneuvojen kunnossa. Yhden ajoneuvon matka keskeytettiin liikenneturvallisuudelle vaarallisen epäkuntoisuuden vuoksi.
 
-Ajo- ja lepoaikoihin sekä ajoneuvon kuntoon liittyvillä rikkomuksilla on suuri vaikutus liikenneturvallisuuteen ja ne valitettavasti myös vääristävät kilpailua ammattiliikenteessä, sanoo komisario Juha Koistila Pohjanmaan poliisilaitokselta.

Poliisin tavoite on, että liikenneturvallisuus paranisi, rikkomuksia ei tulisi vastaan yhtäkään eikä seuraamuksia tarvitsisi antaa.
 
-Ammattikuljettajilla ja kuljetusyrityksillä on oma osansa liikenneturvallisuuden parantamisessa, komisario Koistila toteaa.

Asiapaperirikkomuksista seuraamuksia

Poliisi antoi kuljettajille myös huomautuksia 45 kpl ja paljasti valvonnassa asiapaperirikkomuksia 3 kpl.

Vaarallisten aineiden maantiekuljetuksia tarkastettiin 8 kpl, joista ei ollut huomautettavaa. Muutosta parempaan suuntaan oli tältä osin havaittavissa.

Poliisin maanlaajuinen raskaan liikenteen 48n h valvonta on osa Euroopan liikennepoliisiverkoston (ROADPOL) Operation Truck & Bus -valvontateemaa.

]]>

Länsi-Uudenmaan poliisi osallistui 112-päivään Espoon Sellossa 11.2.2025. Tapahtuma oli tupaten täynnä, ja moni tuli kertomaan poliisille niin murheistaan kuin iloistaankin.

Länsi-Uudenmaan poliisi juhlisti 112-päivää Espoon Sello-kauppakeskuksessa tiistaina 11.2.2025. Tapahtuma on useiden eri viranomaisten ja muiden tahojen yhteisponnistus, jossa yleisö pääsee keskustelemaan ajankohtaisista turvallisuusaiheista ja tutustumaan työhömme. Päivässä korostetaan myös hätänumeron oikeanlaista käyttämistä.

Pelko poliisia kohtaan hälveni

Ymmärrys hätänumeron käyttämisestä on ajankohtainen asia joka päivä. Tapahtumilla on kuitenkin myös muunlaista merkitystä poliisille, sillä monella ei ole kokemusta poliisin kohtaamisesta.

Yksi kävijä tuli poliisin pisteelle pienen pojan kanssa. Hän halusi kertoa, että poika on aiemmin pelännyt poliisia ja poliisin autoja niitä nähdessään. Kun 112-päivässä oli kuitenkin tilaisuus jutella poliisille kasvotusten ja käydä poliisiauton sisällä tutkimassa, oli pelko hälvennyt.

Toinen kävijä kertoi omasta rankasta taustastaan, johon oli kuulunut monenlaisia hankaluuksia ja vaiheita. Nyt maailma tuntui kuitenkin jo vähän valoisammalta, ja hän halusi jakaa tarinansa tapahtumassa olleen poliisin kanssa.

Tapasimme myös useita aikuisia ja lapsia, jotka olivat kiinnostuneita poliisiksi kouluttautumisesta. Heitä rohkaisimme ehdottomasti hakemaan koulutukseen ajan ollessa oikea.

Koirat keräsivät potin

Mukana olivat poliisin lisäksi pelastuslaitos, sosiaali- ja kriisipäivystys, Uudenmaan pelastusliitto sekä pelastuskoirat. Tapahtuma olikin täynnä hyväntuulisuutta, kun pelastuskoirat keräsivät rapsutuksia ja ihmiset harjoittelivat elvytystä tai tutkivat kotivaratarpeita ja pelastuslaitoksen pukuja.

Tilaisuuden alusta – ja jo sitä ennen – aina sen loppuun saakka tapahtumassa riitti innokkaita kävijöitä. Länsi-Uudenmaan poliisi kiittää kaikkia päivään osallistuneita.

]]>

Itä-Suomen poliisilaitos järjestää ampuma-asekouluttajakoulutukset 26.3.2025 Joensuussa, Kuopiossa ja Mikkelissä.

AMPUMA-ASEKOULUTTAJAKOULUTUS

Itä-Suomen poliisilaitos järjestää ampuma-asekouluttajakoulutuksen, joka pidetään keskiviikkona 26.3.2025 klo 9.00 alkaen Joensuun poliisiaseman kokoustilassa osoitteessa Pykäläkuja 1, 80100 Joensuu. Sama koulutus pidetään samanaikaisesti myös Kuopion pääpoliisiaseman koulutustilassa osoitteessa Suokatu 44 B, 70101 Kuopio sekä Mikkelin poliisiaseman koulutustilassa osoitteessa Hallituskatu 4, 50100 Mikkeli.

Koulutus on tarkoitettu ampumaseurojen tai muiden yhdistyslain 4 §:n mukaisten yhdistysten valitsemille ampuma-aselain 45 e §:n tarkoittamille ampuma-asekouluttajille. 

Ennakkoilmoittautuminen koulutustilaisuuteen tulee tehdä poliisilaitoksen sähköpostisoitteeseen Joensuussa järjestettävän koulutuksen osalta [email protected]  sekä Kuopiossa järjestettävän koulutuksen osalta [email protected] sekä Mikkelissä järjestettävän koulutuksen osalta [email protected]  viimeistään 14.3.2025 mennessä.

Koulutustilojen rajallisuuden vuoksi tilaisuuteen voi osallistua enintään kaksi henkilöä samasta yhdistyksestä. Ilmoittautumisen yhteydessä on annettava koulutukseen osallistuvan henkilön tiedot yhteystietoineen sekä yhdistyksen nimi, jonka kouluttajana tulee jatkossa toimimaan. Koulutuspaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja koulutuspaikkoja on tarjolla jokaisessa paikassa enintään 14. Mahdollisia kysymyksiä ampuma-asekouluttajan tehtävään liittyen voi myös toimittaa etukäteen yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen. Mikäli koulutuspaikkoja jää avoimeksi, voidaan samasta seurasta ottaa koulutukseen myös useampi henkilö.

Edellytykset:

Ampuma-asekouluttajan tulee olla vähintään 20 vuoden ikäinen ja hänellä tulee olla kokemusta ampuma-aseista sekä hänellä tulee olla itsellään myös ampuma-aselupa tai -lupia (AseL 45 e §)

Koulutukseen osallistujien täytyy ennen koulutuksen alkua suorittaa ampuma-asekouluttajakoulutuksen suoritemaksu 43 euroa (maksu perustuu sisäasiainministeriön asetukseen) Maksun voi suorittaa poliisiaseman lupapalveluiden asiakaspalvelussa etukäteen tai maksun voi suorittaa myös poliisin sähköisessä asiointipalvelussa (httsps://asiointi.poliisi.fi - palvelut yksityishenkilöille - ampuma-aseasiat), jossa lomakkeella valitaan minkä poliisilaitoksen koulutukseen osallistuu ja verkkosivulla vain maksetaan osallistuminen. Maksusta saa pdf-kuitin, jonka voi tulostaa mukaan. Kyseisen maksun voi myös suorittaa koulutuspäivän aamuna kyseisen poliisiaseman lupapalveluissa.

Koulutukseen osallistuvan on todistettava henkilöllisyytensä sekä esitettävä kuitti suoritetusta suoritemaksusta koulutuspaikalla ennen koulutuksen alkamista.

Lisätietoja tarvittaessa Joensuun lupapalvelusta p. 0295 415 338 tai Kuopion lupapalvelusta p. 0295 415 287 tai Mikkelin lupapalvelusta p. 0295 415 466 klo 13 - 15 välisenä aikana
 

]]>

Poliisi muistuttaa, että omia verkkopankkitunnuksia tai luottokorttitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai keskustelukanavissa.

- Kahden edellisen viikon aikana on itäsuomalaisilta onnistuttu huijaamaan isoja summia rahaa, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista. 

Leinonen tähdentää, että omia verkkopankkitunnuksia tai luottokorttitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai keskustelukanavissa. Poliisi, pankkien edustajat tai operaattorit eivät kysy asiakkailta pankkitunnuksia puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai keskustelualustoilla. 

Leinosen kertoo, että liikkeellä on paljon erilaisia huijauksia, joissa uhrille lähetetään tekstiviesti tai sähköpostia. Viesteissä tai posteissa kerrotaan, että vastaanottajalle on tulossa veronpalautusta tai vastaanottajalla on maksamaton sakko tai saapuva postilähetys tai operaattori on vaihtamassa asiakkaan SIM-korttia. Näissä viesteissä on mukana linkki, jonka kautta asiaa pyydetään hoitamaan. 

- Näitä viestien mukana tulevia linkkejä ei pidä mennä avaamaan, vaan viestit pitää poistaa, Leinonen neuvoo.   
Leinosen mukaan liikkeellä on myös huijauspuheluita, joissa tarkoitus on jollain tavoin säikäyttää uhria, että hänen pankissa olevat rahat ovat vaarassa tai hänen nimissään on haettu lainoja. Tämän jälkeen järkyttyneelle uhrille uskotellaan, että rahojen pelastaminen tai lainojen peruuttaminen edellyttää sitä, että uhri luovuttaa verkkopankkitunnukset pankkivirkailijana tai poliisina esiintyvälle soittajalle. 

Esimerkkejä parin viime viikon aikana tapahtuneista huijauksista 

Pari viikkoa sitten kuopiolainen 60-luvulla syntynyt nainen oli saanut puhelun Norwegian pankin virkailijana esiintyneeltä mieheltä, joka oli kertonut, että naisen tiedoilla oli haettu lainoja. Miesääni oli kertonut, että Norwegian Bank oli saanut naisen nimissä tehtyjä lainahakemuksia ja ne pitäisi poistaa. Sitten puhelu oli yhdistetty Osuuspankkiin, jonka virkailijana esiintynyt henkilö oli saanut naisen vakuuttumaan, että kyseessä on oikea pankin virkailija. Puhelun aikana nainen oli antanut pankkivirkailijana esiintyneelle omat verkkopankkitunnuksensa ja sen jälkeen hänen tililtään oli viety noin 50 000 euroa.

Samoihin aikoihin joensuulaiselta niin ikään 60-luvulla syntyneeltä naiselta huijattiin puhelimessa Norwegian pankin ja Osuuspankin virkailijoina esiintymällä verkkopankkitunnukset. Naisen sekä hänen miehensä tileiltä vietiin yhteensä 65 000 euroa. 

Viikko sitten maanantaina mikkeliläinen 50-luvulla syntynyt nainen sai puhelun tuntemattomasta numerosta ja soittaja kertoi tässäkin huijauksessa olevansa Norwegian pankista. Tämän jälkeen huijaus eteni, kuten aiemmassa tapauksessa ja naisen sekä hänen miehensä tileiltä oli viety yhteensä yli 65 000 euroa. Lisäksi heidän nimissä oli nostettu luottoja yli 10 000 euron edestä. 

Samana päivänä 40-luvulla syntynyt kuopiolainen nainen sai puhelun Oulun Osuuspankin virkailijana esiintyneeltä mieshenkilöltä, joka oli vakuuttavalla ja painostavalla esiintymisellä saanut naiselta hänen verkkopankkitunnukset. Naisen tililtä oli viety 49 000 euroa.

Viime viikon torstaina yläsavolainen 70-luvulla syntynyt nainen oli antanut verkkopankkitunnuksensa miehelle, joka oli esiintynyt Helsingin Osuuspankin virkailijana. Naisen pankkitunnuksilla oli pääsy myös joidenkin muiden henkilöiden tileille ja huijarit saivat saaliikseen yhteensä lähes 89 000 euroa. Tässä tapauksessa uhrilta huijattuja varoja saatiin takaisin noin 40 000 euroa. 

Tämän viikon maanantaina joensuulainen 50-luvulla syntynyt nainen sai puhelun mieheltä, joka esiintyi Resuspankin virkailijana. Tässäkin huijauksessa kerrottiin uhrille, että hänen nimissään oli tehty lainahakemuksia ja puhelu yhdistettiin Osuuspankkiin. Osuuspankin virkailijana esiintynyt mies oli saanut naiselta verkkopankkitunnukset, jonka jälkeen naisen omalta tililtä sekä hänen hallinnoimilta kahdelta eri yhdistyksen tileiltä oli viety noin 50 000 euroa. 

Näitä kaikkia edellä mainittuja tapauksia tutkitaan törkeinä petoksina tai törkeinä maksuvälinepetoksina.

Mikäli epäilet antaneesi verkkopankkitunnuksesi huijarille, toimi näin

Ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja tee asiasta mahdollisimman nopeasti rikosilmoitus. Mitä nopeammin poliisi saa tiedon huijauksesta, niin sitä paremmat mahdollisuudet poliisilla on pysäyttää huijareiden rahansiirrot ja saada näin osa tai jopa kokonaan huijattu rahasumma palautetuksi.  
 

]]>

Sisä-Suomen poliisilaitos järjestää yhdistyslain 4 §:n mukaisten luvanvaraisten yhdistysten (ampumaseura) ampuma-asekouluttajien koulutuksen Jyväskylässä sunnuntaina 6.4.2025 klo 9.00 - 15.00 sekä Tampereella sunnuntaina 16.11.2025 klo 9.00 - 15.00.

Koulutuspaikkana 6.4.2025 Jyväskylässä on Jyväskylän poliisiasema, Urhonkatu 1, Jyväskylä ja Tampereella 16.11.2025 Tampereen pääpoliisiasema, Sorinkatu 12, Tampere.

Ampuma-asekouluttajakoulutuksen suorittanut voi hakea kouluttajahyväksynnän ja antaa tämän jälkeen aktiivisuustodistuksia ampuma-aselupaharkintaa varten.

Todistus tarvitaan haettaessa lupaa pistoolilla, pienoispistoolilla, revolverilla, pienoisrevolverilla ja erityisen vaarallisilla aseilla tapahtuvaan urheilu- ja harjoitusammuntaan.

Koulutus ei valmenna ampuma-aseilla tapahtuvaan toimintaan, vaan aktiivisuustodistusten antamiseen yhdistyksen jäsenille näiden hakiessa ampuma-aselupia poliisilaitokselta.

Hyväksymisen edellytykset

Ampuma-aselain 45 e §:n mukaan ampuma-asekouluttajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on:

1.                         täyttänyt 20 vuotta ja suostuu tehtävään;

2.                         ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan haltija;

3.                         yhdistyslain 4 §:ssä tarkoitetun yhdistyksen jäsen tai sen palveluksessa; sekä

4.                         hyväksytysti suorittanut Poliisihallituksen määrittämät vaatimukset täyttävän poliisin järjestämän koulutuksen (ampuma-asekouluttajakoulutus)

Ilmoittautuminen

Jyväskylän koulutukseen voi ilmoittautua heti, kuitenkin viimeistään 31.3.2025, Tampereella järjestettävään koulutukseen voi ilmoittautua 15.9. - 9.11.2024 välisenä aikana.

Ilmoittautuminen henkilökohtaisesti

Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osallistumismaksu, 43 euroa, johonkin Sisä-Suomen poliisilaitoksen lupa-asioiden toimipisteeseen. Omien tietojen lisäksi ilmoita samalla yhdistyslain 4 §:n mukainen yhdistys, joka tulee hakemaan sinulle ampuma-asekouluttajahyväksynnän. Toimipisteissä saattaa olla ruuhkaa ja sinun tulee varautua jonotukseen.

Ilmoittautuminen sähköpostitse

Ilmoittautuessa Jyväskylän koulutukseen lähetä sähköposti 31.3.2025 mennessä osoitteeseen [email protected].

Ilmoittautuessa Tampereen koulutukseen lähetä sähköposti 15.9. - 9.11.2025 välisenä aikana osoitteeseen [email protected].

Ilmoita viestissä koulutukseen osallistuvan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot; kotiosoite, sähköposti ja puhelinnumero sekä yhdistyslain 4 §:n mukainen yhdistys, joka hakee ampuma-asekouluttajahyväksynnän koulutukseen ilmoittautuvalle.

Maksaminen

Koulutusmaksu 43 € tulee suorittaa ennen koulutusta. Maksun voi suorittaa joko minkä tahansa poliisiaseman lupapalvelupisteessä tai poliisin sähköisessä asiointipalvelussa: asiointi.poliisi.fi --> palvelut yksityishenkilöille --> ampuma-aseasiat --> koulutus- ja koemaksut --> ampuma-asekouluttajakoulutuksen koulutusmaksu, jossa valitaan, minkä poliisilaitoksen koulutukseen osallistuu (Sisä-Suomen poliisilaitos) ja maksetaan osallistuminen. Maksusta saa pdf-kuitin, joka voi tulostaa mukaan tai pdf kuitin voi esittää matkapuhelimen ruudulta. Pdf-kuitin voi myös toimittaa sähköpostitse edellä mainittuihin sähköpostiosoitteisiin koulutuspaikkakunnan mukaan.

Maksukuitti ja koulutukseen osallistuvan henkilöllisyys tarkistetaan koulutustilaisuudessa. Huomioi, että ajokortti ei ole henkilöllisyystodistus.

Koulutuksen jälkeen

Yhdistys jättää hakemuksen poliisilaitokselle ampuma-asekouluttajan hyväksymistä varten ja silloin tulee esittää yhdistysrekisteriote, yhdistyksen hallituksen päätös ampuma-asekouluttajan asettamisesta, yhdistyksen säännöt ja päätös, että yhdistys (seura) on yhdistyslain 4 §:n mukainen yhdistys sekä ampuma-asekouluttajaksi asetettavan suostumus tehtävään. Hyväksyminen maksaa 88 euroa.

Lisätietoja

Koulutuksen sisällöstä rikosylikonstaapeli Jarmo Hänninen p. 0295 448 056 (Jyväskylä), ylikonstaapeli Tero Hankimäki 0295 448 868 (Jyväskylä), ylikonstaapeli Petteri Mattila p. 0295445844 (Tampere), vanhempi konstaapeli Vesa Koskinen 0295 445460 (Tampere).

Ilmoittautumisesta ja maksuista vanhempi konstaapeli Elina Hoivala (Tampere) p. 0295 445871 ja lupa-asiantuntija Sirpa Laurikainen (Jyväskylä) p. 0295 448220.

]]>

Lapinjärvellä, Porlammintiellä tapahtui tänään noin kello 12.40 liikenneonnettomuus, jossa kuorma-auto suistui tieltä ja kaatui kyljelleen tien vieressä kulkevan puron päälle

13.40 Poliisi on paikan päällä ohjaamassa liikennettä. Paikalla on myös useita pelastuksen ja sairaanhoidon yksiköitä.

Tilanne aiheuttaa Porlammintiellä liikennehaitaa. Alueella liikkuvia kehotetaan käyttämään vaihtoehtoisia kulkureittejä.

Uutista päivitetään ja voit seurata päivityksiä osoitteessa poliisi.fi

14.40 Liikenne Porlammintien onnettomuuspaikalla pääsee tällä hetkellä kulkemaan molempiin suuntiin. 

Paikalla on edelleen paljon ajoneuvokalustoa, joten kuljettajia kehotetaan varovaisuuteen onnettomuuspaikkaa ohittaessa.

Onnettomuudessa osallisena olleen kuorma-auton nostotoimenpiteet aloitetaan tänään myöhemmin. Silloin paikalla saattaa esiintyä liikennehaittaa.

Nostotoimenpiteen aikana paikalla on liikenteenohjaus.

Päivittyvää uutista ei enää täydennetä.

 

 

]]>

EU:n Itämeren alueen poliisiviranomaiset kokoontuivat Helsingissä keskiviikkona 12.2.2025 vahvistamaan yhteistyötä merellisten häiriötilanteiden varalta.

Kokouksen isännöi Suomen poliisi, ja siihen osallistui edustajia kaikista Itämeren alueen EU-jäsenvaltioista, Ruotsista, Tanskasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta sekä Norjasta.

Viime vuosina Itämeren alueella on tapahtunut useita merelliseen infrastruktuuriin kohdistuneita häiriöitä ja poikkeustilanteita, jotka ovat korostaneet viranomaisten välisen yhteistyön merkitystä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa kansainvälisten yhteistyövälineiden tarjoamia keinoja, kuten Prümin yhteistyötä.

− On ensiarvoisen tärkeää, että meillä on selkeä yhteinen ymmärrys siitä, miten voimme yhdessä vastata merellisiin häiriötilanteisiin ja varmistaa alueen turvallisuuden. Tämän päivän kokous vahvisti, että yhteistyöhön on vahva tahto ja että meillä on käytettävissämme tehokkaita toimintamalleja, joita voimme edelleen kehittää, totesi poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kokouksen päätteeksi.

Sisäministeri Mari Rantanen toi tervehdyksen kokoukseen. Hän korosti sitä, että muuttuneessa turvallisuustilanteessa viranomaisten tulee voida toimia ja rajat ylittävän yhteistyön tulee olla sujuvaa.

Kokouksen aikana osanottajat jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään erilaisista häiriötilanteista, kuten merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvista vaurioista ja mahdollisista hybridiuhista. Keskusteluissa korostettiin tarvetta parantaa tiedonvaihtoa, yhtenäistää toimintatapoja ja kehittää yhteisiä käytäntöjä tilanteisiin, joissa lainvalvontatoimet ovat tarpeen merialueilla.

Osallistujat sitoutuivat jatkamaan tiivistä yhteistyötä ja vahvistamaan keskinäistä viestintää.

]]>

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen ja alueen koulujen yhteistyö on ollut hyvää jo pitkään. Lisää puhtia toiminta sai heti tammikuun alussa, kun valtakunnallinen koulupoliisitoiminta käynnistyi. Partiot ovat pelkästään alkuvuoden aikana tavanneet jo satoja alueen koululaisia.

Poliisille on suunnattu vuodeksi 2025 lisärahoitusta koulupoliisitoimintaan. Poliisi on tarttunut mahdollisuuteen aktiivisesti. Lounais-Suomen poliisilaitos valmistelee parhaillaan valtakunnallisia virtuaalioppitunteja, ja muut poliisiyksiköt ovat aloittaneet, tai pikemminkin jatkaneet, yhteistyötä koulujen kanssa kouluvierailujen sekä konsultaatioavun kautta.

Länsi-Uudellamaalla ensimmäiset partiot jalkautuivat alueen kouluille heti tammikuun alussa, ja tähän asti näitä vierailuja on alkuvuoden aikana tehty jo noin 75. Poliisi on lisäksi jakanut kaikkiin alueen kaupunkeihin ja kuntiin tietoa siitä, miten koulut voivat olla yhteydessä poliisin eri asioissa.

− Alueen koulut ovat jo pitkään olleet meille tärkeitä yhteistyökumppaneita, ja tänä vuonna yhteistyö syventyy entisestään, kertoo ennalta estävää toimintoa sekä nuorisorikostutkintaa johtava komisario Hannu Väänänen.

Tavoitteena luottavaiset välit sekä oppilaisiin että henkilöstöön

Poliisit ovat vierailleet kouluissa jo ennen nyt käynnissä olevaa hanketta. Vierailuja tosin ei ole voitu tehdä niin paljon kuin olisi ollut tarvetta, ja ajoittain on poliisin vierailu johtuu edelleen koulussa tapahtuneiden tilanteiden selvittämisestä.

Isossa kuvassa komisario Väänänen kuitenkin toivoo, että poliisin lisääntyvä näkyminen kouluissa tuntuisi niin oppilaista kuin henkilökunnasta normaalilta, eikä herättäisi kenessäkään pelkoa.

− Tavoitteenamme on, että partioiden näkymisen kautta meille, oppilaille ja opettajille syntyisi luottavaiset välit. Tätä kautta lapset ja nuoret uskaltaisivat turvautua poliisin, jos tilanne sitä joskus vaatii, Väänänen toivoo.

Mistä asioista poliisi ja oppilaat ovat alkuvuoden aikana keskustelleet?

− Kun itse kävin koululla tammikuun lopussa liikenne- ja lupavalvonnan päällystökollegan kanssa, lapset kyselivät muun muassa poliisin varusteista, poliisin ammatista yleensä ja poliisikoulusta. Usein huomasi, että lasten kautta tieto poliisin läsnäolosta lähti nopeasti koulussa liikkeelle viesteinä. Heillä oli paljon kerrottavaa tulevaisuuden suunnitelmistaan, ja yllättävän monet lapset kertoivat vanhempiensa toimineen aiemmin kotimaassaan poliisitehtävissä, Väänänen sanoo. 

Luonnollisesti lasten ja nuorten maailman ilmiöt herättivät keskustelua poliisin kanssa. Yksittäisillä lapsilla oli viehtymystä katujengimaailmaan.

− Tämän aihepiirin tulevaisuuden valinnoista keskustelimme muutaman lapsen kanssa pidempään. Tähän myös kiteytyy koulupoliisitoiminnan mahdollisuudet. Jos lapsi uskaltaa jutella näistä asioista kanssamme, meillä on mahdollisuus vaikuttaa hyvissä ajoin, Väänänen sanoo.
 

]]>

Pohjanmaan poliisilaitos varoittaa poliisin nimissä tehdyistä huijaussoitoista.

Poliisin saamien tietojen mukaan henkilöitä on lähestytty puhelimitse yksityisestä numerosta, ja soittaja on esitellyt itsensä Vaasan poliisiksi. Soittaja on väittänyt, että poliisilla on tutkittavana rikosasia ja että henkilön nimissä on yritetty nostaa lainaa. Huijari on yrittänyt saada puhelun vastaanottajalta pankkitunnuksia useaan otteeseen.

Poliisi muistuttaa, että poliisi ei koskaan kysy pankkitunnuksia, maksukorttitietoja tai muita luottamuksellisia tietoja puhelimitse. Mikäli saat epäilyttävän puhelun poliisiksi esittäytyvältä henkilöltä, älä anna mitään henkilökohtaisia tietojasi ja lopeta puhelu.

Mahdollisista huijaussoitoista voi tehdä ilmoituksen poliisille.

]]>

Itä-Uudenmaan poliisi joutui lopettamaan ihmisen hengelle ja terveydelle vakavaa vaaraa aiheuttaneen suden 3.2. 2025 illalla noin kello 17.50 Lapinjärvellä. SRVA antoi tilanteessa suurriistavirka-apua poliisin pyynnöstä.

Sudesta oli tullut useita kirjattuja ilmoituksia hätäkeskukseen sekä riistanhoitoyhdistyksen kirjaamina TASSU-rekisteriin. 

- Kyseisestä sudesta jouduttiin tekemään lopetuspäätös. Susi ei osoittanut lajille ominaista arkuutta ihmisiä kohtaan, vaan oli useiden karkotuksien jälkeen lähestynyt ihmisiä alle kymmenen metrin etäisyydelle toistuvasti. Kyseisen yksilön katsottiin täysin menettäneen luontaisen ihmisarkuuden ja sen todettiin aiheuttavan vakavaa vaaraa ihmisten hengelle ja terveydelle, kertoo Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen erävalvontapäällystövastaava komisario Olavi Merihaara.

Tässä tapauksessa käyttäytymiseltään täysin poikkeavan suden lopettaminen oli välttämätön ja ainoa oikea toimenpide ihmisen hengen ja terveyden suojelemiseksi.

Lopetettu eläin on toimitettu ruokavirastolle tutkimuksiin.
 

 

Uutista muokattu 13.2 kello 10:28. Susi jouduttu lopettamaan 3.2.2025.

]]>

Vuoden 2025 Stadin Skoude on Hälytys- ja valvontayksikön Valvontatoiminnossa työskentelevä ylikonstaapeli Janne Jansson. Helsingin poliisilaitos palkitsee vuosittain laitoksen ansioituneen poliisin Stadin Skoude -palkinnolla.

Stadin Skoude -palkinnon saaja julkistettiin Helsingin poliisilaitoksen perinnepäivän juhlassa 13. helmikuuta 2025. Tänä vuonna palkinnon vastaanotti ylikonstaapeli Janne Jansson, joka työskentelee Hälytys- ja valvontayksikön Valvontatoiminnossa valvonnan kenttäjohtajana ja runkovuoron johtajana.

– Valvontaa tehdään siellä, missä häiriöitä esiintyy. Jos erityisiä häiriöitä ei ole, valvontaa suunnataan muihin tehtäviin, Jansson kertoo.

Kaupunkilaisille ero hälytys- ja valvontatehtävissä toimivien poliisipartioiden välillä ei juuri näy, mutta tehtävät eroavat toisistaan käytännössä. Hälytystoiminnan poliisipartiot hoitavat saamiaan hälytystehtäviä sekä oma-aloitteisia tehtäviä. Valvontapartiot taas nimensä mukaisesti valvovat Helsingin yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Työtä tehdään yhdessä poliisilaitoksen muiden yksiköiden kanssa, sillä valvontapartiot suorittavat lisäksi maassaolon ja maahantulon edellytysten valvontaa ja ovat läsnä valtiovierailuissa, mielenilmauksissa sekä yleisötilaisuuksissa.

– Ja jos kiireinen hälytystehtävä tulee, lähimmän partion periaatteella menemme paikalle samalla lailla kuin hälytyspartiotkin, Jansson kertoo.

Koko poliisinuransa Helsingin poliisilaitoksella viettänyt Jansson ehti ajaa hälytyspartiossa eteläisessä Helsingissä lähes 20 vuotta. Vuodesta 2020 hän on toiminut valvontatehtävissä. Jansson pitää työstään, sillä päivät eivät ole toistensa kaltaisia.

– Tehtäväkenttä on tosi laaja ja sehän valvonnasta on tehnytkin mielenkiintoisen. Moni vastavalmistunut poliisi voi ajatella, että valvonta on ihan plääh, mutta tässä pääsee tekemään monipuolisesti asioita.

Viranomaisyhteistyö tarjoaa kehittymismahdollisuuksia

Valvontaa tehdään myös erilaisiin teemoihin kuten liikenneturvallisuuteen tai anniskelupaikkoihin liittyen. Teemavalvontoja tehdään usein yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Esimerkiksi anniskelupaikkojen valvonnassa mukana voi olla aluehallintoviraston, Helsingin kaupungin, Verohallinnon tai pelastuslaitoksen asiantuntijoita.

Yhteistyö antaa Janssonin mukaan puolin ja toisin: tehtävillä oppii toisten toimintatavoista ja saa vinkkejä oman työn parantamiseen.

– Tietysti kentällä työskennellessä saa myös usein herätteitä siihen, mitä uutta voisi opetella vielä tarkemmin tai paremmin. Erityisesti maahantulon ja maassaolon edellytysten valvonnassa on tärkeää kehittää itseään jatkuvasti ja perehtyä ajankohtaiseen tietoon, jotta valvonta pysyy tehokkaana ja vaikuttavana.

Viranomaisyhteistyö on suuressa roolissa myös maahantulon ja maassa olon edellytysten valvontaa.

– Näiden valvonnassa keskeisessä roolissa ovat lisäksi rajat ylittävän rikollisuuden torjunta sekä laittoman maahantulon ehkäisy. Näissä merkittävin yhteistyökumppani meille on Rajavartiolaitos. Tiivis viranomaisyhteistyö Schengen-alueella edistää ja tukee sisäisen turvallisuuden ylläpitämistä, Jansson sanoo.

Jatkuvasti uutta opittavaa

Uusien asioiden opiskelu ja itsensä kehittäminen on ollut Janssonille aina tärkeää. Ennen poliisin uraa hän toimi vapaapalokunnassa, jossa koulutukset ja kurssit olivat osa harrastusta. Nykyään hän opiskelee asioita mielellään sekä töissä että vapaa-ajalla.

Saamansa palkinnon perusteluissa Janssonin kuvaillaankin olevan uudistuksiin positiivisesti suhtautuva poliisi, joka kehittää itsensä lisäksi vuoronsa toimintaa. Esimiehenä hän haluaa kannustaa myös ryhmäläisiään opiskelemaan.

– Varsinkin valvonnassa ammatillisen osaamisen pohja kannattaa pitää mahdollisimman laajana. Vaikka et välttämättä osaisi kaikkea, osaat kuitenkin tunnistaa asioita, kysyä neuvoa oikeasta paikasta ja hoitaa asian osaltasi loppuun. Jos teet pitkän uran poliisin palveluksessa, työ antaa enemmän, kun se on monipuolista, Jansson sanoo.

Turvallisuuteen voi vaikuttaa jalkautumalla

Kaupungin arjessa valvontatyö näyttäytyy tyypillisimmin katukuvaan jalkautuneina poliisipartioina. Janssonin mukaan valvontaa tekevän poliisin paras mahdollisuus vaikuttaa alueen turvallisuuteen onkin astua autosta ulos ja nostaa katse ylös.

– Tässä matka on tärkeä. Ei vaikkapa rautatieasemille mennä maisemia katsomaan, vaan valvomaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennaltaehkäisemään rikollisuutta. Jalkautumalla valvontakohteeseen voidaan parhaiten vaikuttaa alueen turvallisuuteen ja ihmisten turvallisuuden tunteeseen, hän toteaa.

Kaikessa monipuolisuudessaan Helsingin turvallisuuden valvonta on intensiivistä työtä. Vuorojen päätteeksi pukukaapin oven suljettuaan Jansson suuntaa mielellään kotinsa lähimetsään koirien kanssa.

– Voi istua vaikka kannon päälle ja miettiä, mitä sitä tekisi seuraavaksi. Se on hyvää vastapainoa työlle, Jansson toteaa.

]]>

Poliisipartio tavoitti epäillyn rattijuopon Porin Koivulassa keskiviikkona

Lounais-Suomen poliisipartio sai keskiviikko iltana hätäkeskukselta ilmoituksen ajoneuvosta, jonka kuljettaja on mahdollisesti päihtynyt. Partio pysäytti kyseisen ajoneuvon Säästäjänkadulla. Kuljettajana oli ajokiellossa oleva mies, joka puhalsi seulonta-alkometriin nolla promillea. Hänelle tehty huumepikatesti osoitti kuitenkin positiivisen tuloksen kannabikselle. Miehen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, huumausaineen käyttörikokseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.

]]>

Ylivieskan taajamassa poliisi valvoi liikennettä keskiviikko iltana. Valvonnassa poliisi pysäytti tarkastusta ja puhallusratsiaa varten ajoneuvon. Kuljettaja puhalsi alkometriin lukeman 0,25 mg/l.

Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta ja hänet määrättiin ajokieltoon. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai hänellä on litrassa uloshengitysilmaa vähintään 0,22 mg alkoholia.  

]]>

Poliisi sai ilmoituksen autosta, joka törmäili toisiin autoihin ja kaahaili parkkipaikalla Muuramessa, noin puoli kahdeksalta illalla.

Tapahtuneen jälkeen auto poistui paikalta. 

Vain hetki myöhemmin hätäkeskus vastaanotti uuden ilmoituksen moottoritiellä ohittelevasta ja hurjastelevasta autosta, jonka kuljettaja ajoi kohti Jyväskylää. 

Poliisi pysäytti auton lopulta Jyväskylän keskustassa. Pysäytystä edelsi takaa-ajo, johon osallistui useampi poliisin partio. 

Poliisi epäilee auton kuljettajaa alustavasti törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja vahingonteosta.
 

]]>

Riitatilanteen epäillään johtaneen teräaseen käyttöön. Länsi-Uudenmaan poliisi jatkaa tapahtumakulun selvittämistä.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitos tiedotti aikaisemmin 9.2. tapahtuneesta henkirikoksesta Raaseporissa. Tänään 12.2. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on määrännyt molemmat epäillyt vangittavaksi todennäköisin syin epäiltyinä taposta.

- Esitutkinta ja tapahtumien selvittely on edelleen kesken. Tässä vaiheessa voimme kuitenkin kertoa sen, että teossa on käytetty teräasetta ja uhrin vammat ovat olleet ylävartalon alueella. Riitatilanne on edeltänyt nyt tutkittavana olevaa tapahtumaa, kertoo tutkinnanjohtaja rikoskomisario Mats Sjöholm.

Esitutkinta jatkuu kuulusteluilla ja näytön keräämisellä. Syytteen nostamisen määräpäiväksi asetettiin 29.4.2025.

Aiemmassa tapaukseen liittyvässä haastattelussa poliisi on maininnut, että tapahtumapaikka oli Karjaalla. Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistyivät vuonna 2009 Raaseporin kaupungiksi. Vanhan kuntajaon mukaan tapahtumapaikka olisi ollut Pohjan alueella.

]]>

Poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli vuonna 2024 yhteensä 44 599 rikoslakirikosta, joista liikennerikoksia oli 12 344. Hälytystehtäviä poliisi hoiti Itä-Suomessa viime vuonna lähes 97 000, joista kiireellisiä oli 41 884 kappaletta ja erilaisia lupia myönnettiin yli 137 000 kappaletta.

Rikosten kokonaismäärä pysyi likimain vuoden 2023 tasolla   

- Vuoteen 2023 verrattuna poliisin tietoon tulleiden rikosten lukumäärä Itä-Suomessa väheni viime vuonna 48 rikoksella eli vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,1 prosenttia. 2020-luvulla rikosten määrä Itä-Suomen alueella on pysynyt keskimäärin noin 44 500 tietämillä, joku vuosi on menty vähän sen yli ja joku vuosi jääty vähän sen alle, kertoo rikosylikomisario Kalle Toivanen Itä-Suomen poliisista.

Omaisuusrikoksista lukumäärällisesti eniten poliisia työllistävät petokset   

Itä-Suomessa omaisuusrikoksista eniten vuonna 2023 oli petosrikoksia. Viime vuonna poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli 5 762 petosrikosta, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 6 316. Vähennystä petosten määrässä tapahtui noin yhdeksän prosenttia ja lukumäärällisesti se on 554 petosrikosta vähemmän kuin vuonna 2023. Pitkällä jänteellä seurattuna petosrikosten lukumäärä on lisääntynyt merkittävästi vuosikymmenen taitteesta lähtien.

Toivasen mukaan petosrikosten korkean määrän takana on tietoverkkoavusteisten petosten lisääntyminen. Ihmisiltä huijataan rahaa monin eri tavoin ja koko ajan tulee ilmi uusia huijaustapoja. Lukumäärällisesti eniten petoksia tapahtuu erilaisilla markkina-alustoilla, joissa myydään olematonta tavaraa eli uhri maksaa tuotteesta, jota ei ole edes olemassa. Merkittävimmät rahasummat pyörivät puolestaan huijauksissa, joissa eri tavoin saadaan haltuun uhrin verkkopankkitunnukset tai pankki-/luottokortin tiedot. Myös kryptovaluuttahuijauksissa uhrien rahalliset menetykset ovat olleet usein suuria.  

- Valtakunnallisesti tarkasteltuna petosrikollisuus on lisääntynyt ja poliisi on lisännyt henkilöstöä tutkimaan sekä sarjoittamaan tietoverkkoavusteista petosrikollisuutta. Itä-Suomen poliisissa on lisätty myös petosrikostutkijoiden määrää sekä nimetty näille rikoksille oma tutkinnanjohtaja, Toivanen kertoo.

Näiden rikosten tutkinta vaatii erityisosaamista ja mukana on myös paljon kansainvälistä rikollisuutta, jotka tuovat omat haasteet juttujen selvittämiseen. Toivasen mukaan eri maissa on erilaiset lait, jotka säätelevät esimerkiksi tietoverkoista saatavien tietojen luovuttamista viranomaisille. Joskus virka-apupyyntö ulkomaille saattaa kestää siellä pitkäänkin ennen kuin vastaus saadaan tai sitä ei aina tule lainkaan. 

Toivanen kertoo, että petosrikosten tutkinnassa on saatu hyviä tuloksia kotimaassa, mutta myös kansainvälisen yhteistyön kautta on pystytty paljastamaan isoja petosrikoskokonaisuuksia. Tulevaisuudessa nämä erilaiset huijaukset eivät tule vähenemään vaan päinvastoin ja ne kehittyvät jatkuvasti, joten jokaisen turvallisuustaidot tietokoneilla ja mobiililaitteilla toimittaessa tulevat olemaan suuressa arvossa. Poliisi ja esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskus tiedottavat aktiivisesti uusista huijausten tekotavoista sekä keinoista suojautua niiltä.  

Ryöstöjen määrä liittyy huume- ja sähkötupakkakauppoihin

Viime vuonna poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli 182 ryöstöä, joka on 18 tapausta vähemmän kuin vuonna 2023. 

- Ryöstöjen määrä on edelleen korkea ja ne liittyvät pitkälti huumausaine- tai sähkötupakkakauppojen yhteydessä tapahtuneisiin ryöstöihin eli joko myyjä tai ostaja on joutunut kaupanteon yhteydessä ryöstön kohteeksi tai sitten ne liittyvät edellä mainittujen kauppojen yhteydessä syntyneiden velkojen perintään, Kalle Toivanen kertoo. 

Toivasen mukaan huolestuttavaa tässä kehityksessä kuin myös yleisesti huumausainerikollisuuden kehityksessä on se, että edelleen yhä nuoremmat ovat ajautuneet huumeiden käyttäjäpiireihin sekä myös huumeiden levitykseen. 

- Korostaisin nuorten ja lasten vanhempien mielenkiintoa siihen, missä ja keiden kanssa oma nuoriso liikkuu. Luottamuksellisten keskusteluvälien ylläpito nuorten kanssa on tärkeää ja silloin asiat eivät pääse niin sanotusti ryöstäytymään käsistä. Nuoressa tapahtuva käyttäytymisen ja kaveripiirin muutos sekä aiempien harrastusten lopettaminen ovat usein merkkejä siitä, ettei nuoren asiat ole välttämättä kaikilta osin kunnossa, sanoo Toivanen. 

Toivanen tähdentää, että kenenkään ei tarvitse olla näiden ongelmien kanssa yksin. Hyvinvointialueiden sosiaalitoimijat sekä erityisnuorisotyön ammattilaiset kuin myös poliisi sekä monialainen Ankkuri-toiminto auttaa ongelmiin joutuneita nuoria ja heidän perheitään. Yhteyttä ammattilaisiin kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä eli yhteyttä kannattaa ottaa, jos olet huolissasi oman nuoren asioista tai vaikkapa vain kysyäksesi neuvoa nuoren asioihin liittyen.

Väkivaltarikosten määrä ja erityisesti seksuaalirikosten määrä lisääntyi

Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä Itä-Suomessa lisääntyi viime vuonna hieman edellisestä vuodesta. Lisäystä edelliseen vuoteen 2023 verrattuna oli vähän reilut kolme prosenttia. Vuonna 2024 poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli 3 605 väkivaltarikosta, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 3 488 tapausta. 

Erityisesti perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä lisääntyi ja niistä yksityisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrä kasvoi yli sadalla tapauksella edelliseen vuoteen verrattuna. Yleisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan henkirikosten ja törkeiden pahoinpitelyiden määrät laskivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna.   

Viime vuonna Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli 30 prosenttia enemmän seksuaalirikoksia kuin vuonna 2023. Lukumäärällisesti seksuaalirikosten määrä kasvoi 190 tapauksella eli vuonna 2023 seksuaalirikoksia tuli poliisin tietoon Itä-Suomessa 633 tapausta ja viime vuonna 823. 

Eniten seksuaalirikoksista on lisääntynyt raiskaukset, joita viime vuonna tuli poliisin tietoon 297 tapausta, joka on 105 tapausta enemmän kuin vuonna 2023. Prosentteina raiskausten määrä on lisääntynyt lähes 55 prosentilla. 
Seksuaalirikosten kasvua selittää rikoslakiuudistus, jossa uusia rikosnimikkeitä tuli lakiin. Uusista rikosnimikkeistä muun muassa seksuaalisia kajoamisia tuli Itä-Suomessa poliisin tutkintaan viime vuonna 135 tapausta. 

Hyvänä asiana voidaan nähdä se seikka, että kynnys seksuaalirikoksista ilmoittamiseen poliisille on edelleen madaltunut. Edelleen myös syytä kiinnittää huomiota lasten internet-käyttäytymiseen ja varoittaa sosiaalisessa verkossa tapahtuvasta seksuaalisesta houkuttelusta. Samalla tavoin kuin petoshuijareilla, myös seksuaalissävyiseen keskusteluun ja kanssakäymiseen houkuttelevilla on keinoja koukuttaa pahaa aavistamattomia lapsia.

Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi

Poliisin tietoon tulleiden törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi viime vuonna lähes 68 prosenttia, lukumäärällisesti tutkintaan tuli 36 tapausta enemmän kuin vuonna 2023. 

Toivosen mukaan poliisin tietoon tulleiden huumejuttujen kokonaismäärä on hivenen laskenut, mutta törkeitä juttuja on onnistuttu paljastamaan lisäämällä eritoten verkossa tapahtuvan huumausainekaupan valvontaa. Tätä valvontaa tullaan tekemään ja mahdollisuuksien mukaan vielä tehostamaan myös tänä vuonna. 

Rikokset ovat selvinneet aiempaan paremmin - tutkinta-ajat pidentyneet

Itä-Suomessa poliisi on selvittänyt viime vuonna tietoon tulleista rikoslakirikoksista 49,2 prosenttia, kun vastaavasti vuonna 2023 selvitysprosentti oli 45,5 prosenttia. 

Toivasen mukaan rikosten selvitysprosentti on nousussa ja tämän taustalla on rikostutkinnassa tehdyt toimenpiteet, jotka myös tulevaisuudessa näkyvät todennäköisesti niin, että selvitysprosentti edelleen paranee ja myös tutkinta-ajat pidemmällä aikajänteellä kääntyisivät laskuun. 

Viime vuonna Itä-Suomessa poliisin tietoon tulleiden rikosten esikäsittelyä ja sähköisten rikosilmoitusten kirjaamista tehostettiin. Sähköisesti poliisille saapuneet rikosilmoitukset saadaan tätä nykyä kirjattua lähes reaaliajassa. Lisäksi Kuopiossa ja Joensuussa otettiin kokeiluun massarikosten pikatutkinta, jonka tavoitteena on nopeuttaa rikostapausten läpivirtausta ja sitä kautta parantaa tutkinta-aikoja. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on myös vapauttaa pidempikestoisten rikosten tutkijoiden työaikaa hankalampien rikoskokonaisuuksien selvittämiseen ja tutkimiseen. Pikatutkinnan tavoitteiden onnistumista tarkastellaan vuoden 2025 syksyllä ja silloin tehdään päätös, otetaanko pikatutkinta yhdeksi käytännöksi koko Itä-Suomen alueella.  

Rikosten tutkinta-aika lisääntyi viime vuonna Itä-Suomessa kymmenellä vuorokaudella ja rikosten tutkinta kesti viime vuonna keskimäärin 242 vuorokautta eli reilut seitsemän ja puoli kuukautta. Valtakunnallisesti Itä-Suomessa onnistuttiin selvittämään rikoksia keskiarvoa paremmin, mutta tutkinta-aikojen osalta jäimme keskitason alapuolelle. 

Liikennerikosten määrä pysyi lähes ennallaan ja rattijuoppojen määrässä pudotusta

Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä pysyi lähes samana kuin vuonna 2023 ja viime vuonna niitä oli Itä-Suomessa 12 344 tapausta, kun vuonna 2023 liikennerikoksia tuli ilmi 12 152 tapausta. 

Rattijuoppoja tavattiin Itä-Suomen liikenteestä viime vuonna yhteensä 1 491 tapausta, näistä törkeitä tapauksia oli 650. Vuoteen 2023 verrattuna poliisin tietoon tulleita rattijuopumuksia Itä-Suomessa oli kaikkiaan 124 tapausta vähemmän. 
- Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella alkoholi oli edelleen selvästi yleisin liikenteessä käytetty päihde, noin 66,5 prosentissa tapauksista. Huumeiden osuus on hieman laskenut kiinni jääneissä rattijuopumustapauksissa, kertoo ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista.

Törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrä oli viime vuonna 415. Tapausten määrä väheni 54 tapauksella eli reilu 11 prosenttia vuoden 2023 tasosta, joka oli 469 tapausta. 

Liikennekuolemia viime vuotta enemmän - onnettomuuksien taustalla erityisesti ajonopeudet, ajoterveys ja alkoholi

- Itä-Suomen tieliikenteessä menehtyi vuonna 2024 yhteensä 25 henkilöä, mikä on viisi enemmän kuin vuonna 2023. Liikennekuolemista 12 tapahtui Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa kolme ja Pohjois-Savossa kymmenen, kertoo Petri Pahkin. 

Pahkinin mukaan Itä-Suomen liikennekuolemissa vuodelta 2024 erottuvat taustatekijöinä erityisesti alkoholi ja ajonopeudet; kova ajonopeus tai liian suuri tilannenopeus. Ajonopeudet ovat olleet taustatekijänä lähes puolessa Itä-Suomessa sattuneista liikennekuolemista. Onnettomuuksista seitsemän onnettomuutta on ollut suistumisonnettomuuksia ja seitsemän kohtaamisonnettomuuksia. Alkoholi on ollut osasyynä noin joka kolmannessa liikennekuolemassa eli alkoholin osuus liikennekuolemien taustatekijänä lisääntyi vuoteen 2023 verrattuna. Heikentynyt ajoterveys oli tapauksien taustalla kahdeksassa tapauksessa. 

Itä-Suomen liikennekuolemat sattuvat koko maata useammin henkilö- tai pakettiautoissa, näiden ohella onnettomuuksissa menehtyi kolme moottoripyöräilijää ja yksi jalankulkija. Osallisten iän mukaan ei 2024 aineistossa noussut esiin erityistä riskiryhmää. 

Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun 2024 mennessä 324. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita on 14 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. 

Etelä-Savossa liikenteessä loukkaantuneiden kasvoi kahdeksalla. Eniten loukkaantuneiden määrä kasvoi Mikkelissä, jossa kasvua oli 5 loukkaantuneen verran edelliseen vuoteen. Liikennekuolemien määrä Etelä-Savossa oli 12, mikä on 3 enemmän kuin vuonna 2023. Taustatekijöinä nousi esiin erityisesti alkoholi ja liian suuret ajonopeudet. 

Pohjois-Savossa loukkaantuneiden määrä väheni 16:llä. Kuopiossa loukkaantuneiden määrä väheni yhdeksällä ja Siilinjärvellä seitsemällä vuoden takaisesta. Kuolleiden määrä Pohjois-Savossa kasvoi kolmella liikennekuolemalla ollen kymmenen. Pohjois-Savon liikennekuolemissa korostuivat liian suuret ajonopeudet.

Pohjois-Karjalassa loukkaantuneiden määrä kasvoi 22:lla. Joensuussa loukkaantuneiden määrä kasvoi 20:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Liikennekuolemien määrä oli 3, missä oli yksi vähennystä edelliseen vuoteen. Myös Pohjois-Karjalan liikennekuolemissa nousivat esiin liialliset ajonopeudet.

Maasto- ja vesiliikenne

Maastoliikenneonnettomuuksissa on viime vuosina kuollut kahdesta viiteen ihmistä vuosittain. Vuonna 2022 kuolleita oli neljä, joista kaksi Etelä-Savossa ja kaksi Pohjois-Savossa sekä vuonna 2023 kuolleita oli kaksi, jotka molemmat Etelä-Savossa. Vuonna 2024 kuoli maastoliikenneonnettomuuksissa kolme, joista yksi Etelä-Savossa, yksi Pohjois-Karjalassa ja yksi Pohjois-Savossa. Viime vuosien maastoliikenneonnettomuuksissa riskitekijöinä ovat nousseet esiin hukkumiset sulaan ajaessa, sairaskohtaukset ja alkoholi. Vuoden 2024 maastoliikennekuolemat olivat kaikki hukkumisia sulaan ajaessa.

Vesiliikenneonnettomuuksien osalta on tarkasteltu huviveneonnettomuuksissa kuolleita maakunnittain. Kuolleiden määrä oli kaksi vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 10 kuollutta. Vuosien 2020-2022 välillä huviveneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on vaihdellut kolmen ja seitsemän kuolleen välillä. Vuonna 2024 kuolleista yksi oli Pohjois-Savossa ja yksi Etelä-Savossa. 

Hukkumiskuolemia oli 2024 aikana 13, joista viidessä syy oli tuntematon, neljä tapahtui uidessa ja kaksi vesiliikenteessä sekä jäihin pudotessa. Hukkumiskuolemista viisi tapahtui Pohjois-Karjalassa ja neljä sekä Pohjois-Savossa että Etelä-Savossa. Tiedot perustuvat Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kokoamiin tilastoihin.

Kiireellisten hälytystehtävien määrä väheni

- Itä-Suomessa poliisi hoiti viime vuonna 41 884 A- ja B-kiireellisyysluokan hälytystehtävää. Hälytystehtäviä oli 2 688 vähemmän kuin vuonna 2023, kertoo ylikomisario Hans Vuoti Itä-Suomen poliisista. 

Hälytystehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika oli viime vuonna niin ikään samalla tasolla kuin vuonna 2023. A-kiireellisyysluokan tehtävissä vuonna 2024 poliisi oli paikalla Hätäkeskuksesta tehtävän saatuaan keskimäärin 13,4 minuutissa ja B-kiireellisyysluokan tehtävissä paikallaoloon meni keskimäärin 20,3 minuuttia. 

Vuoti kertoo, että kun tarkastellaan kaikkia poliisin tehtäviä ja mukaan otetaan C-luokan tehtävät, niin vuonna 2024 Itä-Suomessa poliisilla oli kaikkiaan 96 863 tehtävää, joista C-luokan tehtävien osuus oli 54 979 tehtävää. C-luokan tehtäviin kuuluu poliisin muille viranomaisille antamat virka-aputehtävät sekä muun muassa kiireettömät poliisipartioiden oma-aloitteiset järjestyksen valvonta- ja liikennevalvontatehtävät. Kokonaistehtävä määrä oli vuoden 2023 tasoa.

Valvonta- ja häiriöindeksit Itä-Suomessa ovat poliisilaitosvertailussa keskivertoa paremmat. Itä-Suomen poliisilaitoksella häiriöindeksi on noin 78, kun se valtakunnallisesti on keskimäärin 134. Kuopiossa häiriöindeksi on suurten kaupunkien joukossa erittäin hyvä. Mitä pienempi häiriöindeksiä kuvaava luku on, niin sitä parempi on yleinen turvallisuustilanne. Hyvään indeksilukuun vaikuttavat muun muassa valvonnalliset toimenpiteet. Esimerkiksi Kuopiossa hyvään indeksilukuun vaikutti valvonnallisten toimenpiteiden lisäksi se, että tutkinta selvitti ansiokkaasti vakavia henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia vuonna 2024. Rikosten selvittämisellä on ollut merkittävä ennalta estävä vaikutus.

Valvontaindeksi Itä-Suomessa on vuoden 2024 lopussa 99,5 ja sen on parantunut vuoden 2023 lopun tilanteesta 15,6 prosentilla. Valtakunnallisessa vertailussa sijoitumme valvontaindeksissä vähän keskitason alapuolelle, mutta suurempien kaupunkien vertailussa olemme kärkipäässä, Vuoti kertoo. 

Vuotin mukaan Itä-Suomessa seurataan viikoittain poliisipartioiden tekemiä oma-aloitteisia järjestyksen valvonta ja liikenteenvalvontatehtäviä ja niiden määrä on noussut merkittävästi vuodesta 2023. Jo useamman vuoden ajan on myös seurattu poliisipartioiden tekemiä valvontatehtäviä haja-asutusalueilla ja näiden tehtävien määrä on saatu vakiinnutettua noin sataan tehtävään viikoittain.

Itä-Suomen poliisilaitos myönsi viime vuonna yli 137 000 lupaa

Vuoden 2024 aikana poliisilaitoksella myönnettiin yhteensä 137 400 lupaa, joista valtaosa kohdistui matkustusasiakirjoihin eli 124 200. Tämä on noin 10 000 lupaa enemmän, kuin vuotta aiemmin. Tämä lupamäärien kasvu johtui lähes kokonaan henkilökorttien määrän kasvusta, joita myönnettiin nyt 51 850, kun edellisenä vuonna lupamäärä oli 41 900. Kasvu johtui vuodesta 2019, jolloin henkilökortteja myönnettiin ennätysmäärä pankkien kiristettyä käytäntöjään henkilön tunnistamisessa ja nyt viime vuonna kyseisiä henkilökortteja uusittiin 5 vuoden voimassaoloajan jälkeen.

Lisäksi moni luvanhakija on ilmoittanut matkustavansa jatkossa vain Euroopassa, jolloin henkilökortti on pienemmän kokonsa johdosta kätevämpi ja helpommin kuljetettavaksi mukana esimerkiksi lompakossa.

Aselupien määrässä on pienoista pudotusta, mutta Itä-Suomessa käsiteltiin siitä huolimatta noin 9 500 aselupaa. Aselupien kohdalla otettiin käyttöön 1.3.2024 alkaen aselupien sähköinen hakeminen, jota käytettiinkin hyvin vilkkaasti ja loppuvuoteen mennessä reilusti yli puolet aselupahakemuksista tuli Itä-Suomessa vireille sähköisen asioinnin kautta. Aselupien määrässä näkyy reserviläistoiminnan ja sen myötä reserviläisampumaharrastuksen lisääntyminen. Myös erilaisia yleisötapahtumia järjestettiin aiempaa hieman enemmän. Turva-alan lupamäärissä ei ole ollut niin suurta vuosittaista vaihtelua ja niitä käsiteltiin hieman vajaa 1 800.

Seuraamusluontoisissa hallinnollisissa asioissa lievää kasvua

Ajo-oikeuteen liittyvistä päätöksistä ei ole saatavissa valitettavasti edelleenkään luotettavaa tietoa Traficomin (Liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen) ylläpitämistä järjestelmistä. Poliisilaitosten kirjaamat ajo-oikeusasiat eivät siirry kattavasti tilastoihin, vaan osa näistä jää kokonaan tilastojen ulkopuolelle, kertoo ylikomisario Jaska Immonen Itä-Suomen poliisin lupavalvonnasta.  

Immosen mukaan käsiteltyjen ajo-oikeusasioiden kokonaismäärä oli vuonna 2024 poliisin käytössä olevien tietojen mukaan yli 9 000 kappaletta. Näistä asioista suurin osa on rikos- ja terveysperusteisia ajokieltopäätöksiä, joita oli käsittelyssä noin 6 000 kappaletta. Määrät ovat pysyneet edellisiin vuosiin verrattuna samalla tasolla. 

Lupavalvonnassa tehtiin vuonna 2024 yhteensä 1 460 aselupiin liittyvää seuraamuspäätöstä (aseiden väliaikaiset haltuunottopäätökset, aselupien peruuttamiset tai luvanhaltijalle annettavat varoitukset). Vuonna 2023 päätöksiä oli 1 406 kappaletta. Toimenpiteiden perusteina olivat muun muassa omaa tai toisen turvallisuutta vaarantava käyttäytyminen, syyllistyminen esim. törkeään rattijuopumukseen, pahoinpitelyyn, metsästysrikokseen tai terveydentilan heikentyminen. 

Turva-alan lupiin kohdistuneita seuraamuspäätöksiä tehtiin vuonna 2024 yhteensä 38 kappaletta, vastaava luku vuonna 2023 oli 32 kappaletta. Ne jakaantuivat seuraavasti: vartijan luvan peruttaminen kuusi kappaletta, järjestyksenvalvojan luvan peruttaminen 14 kappaletta, turvasuojaajan luvan peruttaminen 11 kappaletta. Vartijalle annettu varoitus yhdessä tapauksessa, järjestyksenvalvojalle annettu viidessä tapauksessa ja turvasuojaajalle yhdessä tapauksessa.

Poliisin henkilöstömäärä kasvoi Itä-Suomessa 

Vuoden 2024 lopussa Itä-Suomen poliisilaitoksen henkilöstömäärä oli yhteensä 880, kun se vuotta aiemmin oli 857. Poliisien määrä kasvoi kahdeksalla henkilöllä ja oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 666 ja vastaava luku vuoden 2023 lopussa oli 658. 
Muiden kuin poliisien määrä kasvoi viime vuonna 15 henkilöllä ja muuta henkilöstöä oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 196 henkilöä. Muun henkilöstön määrä vastaavasti 2023 vuoden lopussa oli 181. Poliisiopiskelijoita työskenteli viime vuonna Itä-Suomessa kahdeksan, kun opiskelijoiden määrä vuonna 2023 oli 18 henkilöä. 
Poliisin kaikki tilastot löytyvät poliisi.fi -sivustolta.
 

]]>